Pääsiäisen juttuja

Pääsiäissunnuntain aamu alkoi munien värjäyksellä, niin että keitimme niitä elintarvikevärissä. Nyt kun vietimme pääsiäisetä ilman lapsia päätimme että tyydymme näihin värimuniin, emmekä kaipaa enää kättemme työtä =)

Olin tosi tyytyväinen tämän vuoden värimaailmaamme.

Pasha on ihan must-herkku pääsiäiseen, joka taipuu moneen. Nytkin nautimme sitä jo pääsiäisaamuna pienet nokareet, mytta se taipuu myös dinnerin jälkiruokaan hieman tuunattuna.

Minun Pashani on tavallista versiota keveämpi, koska laitan siihen hieman vähemmän voita ja taas enemmän rasvatonta rahkaa sekä sitruunaa. En myöskään itse välitä rusinoista enkä ylenmäärin hedelmistäkään, joten tässä versiossani on vaan sukattia sekä mantelirouhetta.

Pashaa valuutan ainakin vuorokauden. Tosin lapseni ovat jo niin isoja, että käyttämättömiä sideharsoja minulla ei ole ollut enää aikoihin, joten on pakko tyytyä talouspaperiin. Mahtaako tätä tarpeellista pashantekovälinettä olla edes enää nykyajan äitiyspakkauksissa =)

Pasha on siis kaunis ihan sellaisenaan, vaikka meillä siis tänä vuonna se kuului ihan muihin juttuihin.

Halusin jälkiruokana kunnioittaa ortodoksiperinteitä ja yhdistää pashan pullapitkoon. Pyöreällä muotilla leikattu pulla on tosin kostutettu kunnolla vaniljia-maito-Calvados -seoksella.

-Sanna-

Pitkäperjantain kasvisateria

Pääsiäisen aika on vihdoin koittanut ja koko kuluneen viikon olemmekin tehneet ruoka- ja kauppalistoja. Meille kun on tulossa kolmet eri vieraat ja dinnerikokonaisuuksia olemme siis saaneet suunnitella oikein urakalla, ihanaa!

Pitkäperjantaina saimme vieraaksemme lähisukuani, koska he  olivat muissa asioissa lähimaastossa. Osa kun syö mielummin kasvispainotteisesti niin minäkin sain viettää pitkäperjantaita haluamallani tavalla, eli vielä pari päivää lammasta odotellen.

Alkuun meillä oli leipätorneja, jossa tahnana oli libanonilaista Baba Ganoushia, paistettua Halloumia sekä kevyesti vaaleassa balsamicosiirapissa marinoituja pikkutomaatteja ja basilikaa.

Alkujuomaksi valikoitui itseoikeutetusti kuohuviiniä ja voisiko sanoa meidän talon sellaista eli Segura Viudas Lavit Brut Nature 2011 cavaa. Kyseessä hyvin kuiva rapsakka, kliinisen tyylikäs cava jonka laatu-hintasuhde on lähinnä uskomaton. Vuosikerta luokiteltu samppanjamenetelmällä tehty viini; Tällaiseen taikatemppuun pystytään mielestäni enää Espanjassa ja harvemmin sieläkään.

Pääruokana söimme hieman parannellun version jo aiemmin täällä esitellystä Ricotta-pinaattilasagnesta. Olimme lisänneet väliin ohuita kesäkurpitsasiivuja, hieman keventämään suurta juustojen määrää ja lisänneet hieman kaikkien makua lisäävien raaka-aineiden määrää.

Juomaksi tarttui Alkosta melko random valinta joka kuitenkin osoittautui aikalailla nappivalinnaksi ko. annokselle. Deep Roots Riesling 2014 Rheinhessenistä edustaa modernia näkökulmaa saksalaisesta risukasta; hieman off-dry tyyli ja sopiva yhdistelmä keveyttä ja sitruksisuutta nostatti kyllä veden kielelle.

Jälkkäriksi oli alunperin suunniteltu ihan muuta, mutta koska maanantaiksi tarvitaankin gluteiiniton vaihtoehto, niin vaihdoimme jälkkäreitten paikkaa niin että tämä suklainen herkku nautittiinkin jo tänään. Suklaafondant paistettiin hauskoissa pääsiäiseen sopivissa Cupcake -vuoissa ja poikani pääsi jälleen lempipuuhaansa. Uutena tvistinä korvasimme osan tummasta leivontasuklaasta Fazeriinalla, joka sopi mainiosti annokseen.

Fondant viimeisteltiin itsetehdyllä vaniljiajäätelöllä sekä passionhedelmän lihalla.

-Sanna ja Joa-

Harissa on tulista! -Broilerpyöryköitä Tunisialaisittain

Tänään oli ihana vapaa lauantaipäivä kerrankin vaan kotona. Siivoilua, lenkkeilyä, yhdessä lounasgrillailua takapihalla sekä kunnolla aikaa dinnerin valmistamiseen. Tässä ensin kuvat illallisen annoksista ja vasta sen jälkeen työvaiheista ja juomavalinnoista.

Alkuun oli kylmäsavuporomoussea paahdetuilla saaristolaisleipähaloilla koristeltuna pihlajanmarjahyytelöllä ja puolukoilla. 

Pääruokana oli Pohjois-Afrikkalaiseen tyyliin maustettuja broilerpyöryköitä, lohkoperunoita, Tzatsikia sekä Ezme-salaattia.

Jälkiruoka oli kokonaan poikiemme tekemä ja suunnittelema suklaa-fondant vaniljajäätelöllä ja mansikalla.

Sitten työvaiheisiin: Alkupalan moussesta toivoin hyvin kiinteää ja kokeilin valuttaa Creme Fraichea samoin kun rahkaa valutetaan ennen pashan tekoa.

Kokeilin pihlajanmarjahyytelön esillelaittoa pursottimella. Tämä hyytelöhän on loppuja syksyllä tekemästämme satsista, jota onkin täällä jo moneen ruokaan yhdistelty.

Joachim paistoi jo aiemmin pakkaseen tekemästäni saaristolaisleivästä leikatut "halot" aika tummiksi. Ne olivat juuri tarpeeksi suuret, jotta ne jäivät keskeltä pehmeiksi, pinnan ollessa rapsakka.

Valutetun ranskankerman joukkoon laitoin Polarican kylmäsavupororouhetta, mausteita ja ihan pieneksi hakattua punasipulia. Koristeeksi muutama ohut punasipulin siivu sekä muutama puolukka.

Illan dinnerin inspiraatio lähti näistä broilerpyöryköistä, katsottuamme Välimeri lautasella-ohjelman, jossa israelilaissyntyinen kokki Yotam Ottolenghi vierailee Lähi-Idän ja Pohjois-Afrikan maissa valmistamassa paikallisia herkkuja. 
Ohjelmassa oli lukuisia ihania ruokia mutta suurin osa niistä olivat täällä toteuttamiskelvottomia koska perustuivat paikalliseen hedelmien ja vihannesten laatuun ja kirjoon joista täällä voi vain uneksia. Tämä broilerpyörykkäannos, Tunisia jaksossa, vaikutti kuitenkin toteuttamiskelpoiselta ja suussasulavalta. 

Tein massan fiilispohjalta ja ulkomuistista. Broilerin jauhelihan joukkoon lisäsin rutkasti aitoa tunisialaista harissaa (eli aivan liikaa), paprikaa, minttua, lehtipersiljaa, juustokuminaa, kanelia, paprikamaustetta ja suolaa. Mukana oli myös yhden sitruunan mehu ja pari kananmunaa.

Pöyrykät pyöräytettiin pannulla ja laitettiin sitten uuniin 200 asteeseen noin vartiksi.

Ajattelin että tällaisen annoksen kanssa sopisi raikas valkoviini ja siinä olisi voinut myös olla hieman jäännössokeria tasapainottamaan ruoan mausteisuutta ja tulisuutta. Mukaan Alkosta valikoitui kuitenkin kuiva Itävaltalainen, kohtuuhintainen rieslingin ja grunerin blendi, Leth Duett. Mukavan rapsakka ja hedelmäinen valkoviini osoittautui varsin mukavaksi viiniksi ja hyvän hinta-laatusuhteen omaavaksi.

Viini olisi sopinut ruoan kanssa oikein hyvinkin ellei innostunut kokki olisi laittanut pyöryköihin aivan liikaa Harissaa. Olivat sen verran tulisia että viini kuin viini olisi jäänyt jalkoihin.

Uber tulisten Tunisialaisten broilerpyöryköiden (olivat kyllä tosi herkullisia tulisuudesta huolimatta) lisukkeiksi teimme Ezme salaatin, Tzatzikia ja uunilohkoperunoita. Muksut saivat ilon irti illallisesta tekemällä siitä varsinaisen miehuuskokeen ja äkkiä olikin pyörykät hävinneet lautasilta.

Suklaafondantia olemme jo ennenkin tehneet, mutta koska pojat niin kovin tahtoivat sitä valmistaa, niin siihen oli helppo suostua uudestaan (ja onhan se niin hyvää).

Vuokien pohjalle on hyvä laittaa leivinpaperisuikaleet helpottamaan leivonnaisten siirtoa lautasille, jotta herkun voi jättää tarpeeksi löysäksi.

Taikinan maku täytyy tietysti myös tarkistaa…. =)

Fondantit ovat sopivia sisältä kun ne uunistaoton jälkeen lässähtävät tällä tavalla, joka taas normaalille kakulle olisi pilalle menneen merkki.

Yksi pojista valmisti sillä välin vaniljajäätelön.

Suklaajälkiruoille sopii usein portviini tai muu punainen jälkiruokaviini. Niepoortin Ruby Dum maistui kyllä vallan herkulliselta poikien tekemän jälkkärin seurana.

-Sanna ja Joa-

Tomaatti-Mozzarellaleipä arjen pikaherkkuna

Vähän väkisin piti ryhtyä kirjoittamaan juttua eilisestä pikailtapalastamme. Olimme niin innostuneita kun tuo 10000 vieraan lukijan raja pamahti rikki, että piti päästä kirjoittamaan, vaikkei mitään uutta ollakaan nyt kokeiltu. Blogimme alareunassa on lukijalaskuri ja se ei kirjaa omia katseluitamme. Vaikka tätä "ruokapäiväkirjablogiamme" on jo pitkään kirjoitettu, julkiseksi tämän laitoimme vasta alkuvuonna.

Mutta siis Hugo tuli kahden tunnin sählytreeneistä supernälkäisenä ja olin vamistanut hänelle tenttilukujeni lomassa yllätykseksi hänen herkkuaan.

Ihana tämä valon lisääntyminen sikälikin, että yrtit pysyvät kauemmin hyvänä. Basilika on meille ihan must-kasvi, samoin kuin salvia, mutta nyt basilika on saanut seurakseen ikkunalaudallani korianterin ja mintun. Pyrin pidättäytymään näissä kolmessa ruukullisessa, joten välillä se rajoittaa makumaailmaa. Toki välillä tulee ostoskeltua useampiakin puskia. Mitkä ovat sinun lempiyrttisi? Viljeletkö niitä itse vaiko nappaat kauppareissullasi puskat mukaan?

Aloitin laittamalla ohuet punasipuliviipaleet marinoitumaan makeaan viikunabalsamicon ja oliiviöljyn sekoitukseen. Hetken päästä lisäsin sinne tomaatit ja basilikat joukkoon. Ihan must lähikaupasta saatava mozzarella on tämä Pirkka-parhaat -sarjan Bufala. Se on juuri täydellisen löysä sisältä. (kuva Keskon sivuilta)

Paahdoin pakkasesta Ruisviipaleet, johon kokosin hetken marinoitumassa olleet vihannekset sekä juuston. Päälle liraus hyvää oliiviöljyä ja näin iltapala oli alle vartissa valmis.

-Sanna-

Hanhea Hansin mainosten uhrina

Hans Välimäki on antanut kasvonsa Lidln Deluxe tuotesarjalle ja niiden joukosta löytyy kaikenlaista oikein laadukasta ja todella kohtuuhintaista herkkua. Sanna bongasi nyt hanhenkoivet, jotka olivat hinnoiteltu houkuttelevasti 9,90 € / kg. Tällaisesta ei ollut aiempaa kokemusta, joten eikun kokkeilemaan.

Pakkauksen valmistusohje antoi osvittaa, että tämä kuuluu kypsentää "slow cook". Laitoin kuitenkin koivet yksi kerrallaan ensin kuumaan pataan, paistoin niille pinnan ja valutin samalla pois reilusti turhaa rasvaa. Sitten lisäsin juureksia, valkoviiniä, pari liemikuutiota ja uuniin 2 1/2 tunniksi 120 asteeseen.

Lisäkkeeksi mielemme teki jo aiemmmin täällä blogissakin näkynyttä kermassa haudutettua kaalia. Tällä kertaa lisäsimme kaalin joukkoon myös eilisestä dinneristä jääneet marinoidut munakoisot.

Olin saanut joulupukilta (veljeltäni ja hänen vaimokkeeltaan) hauskaiset hillot. Halusin kokeilla, että miten tämä kaktusmarmeladi istuisi hanhen kanssa. Ja hyväähän se oli!

Hanhen kanssa maistui runsas ja lämpimän pyöreä jo sopivasti kehittynyt Grant Burgen "rhone ranger", The Holy Trinity 2009.

Täytin "tomaattiveneet" viikuna-balsamisosiirapissa marinoiduilla punasipuleilla sekä basilikasilpulla. Hanhen alla olevan vaalean kastikkeen Joa oli keittänyt padan liemestä johon hän lisäsi Calvadosta ja kermaa.

-Sanna ja Joa-

Grillikauden avaus lounashodareilla

Tällainen rauhallien kevätlauantai pakotti meidätkin pihalle kaivelemaan pihakalusteita ja grilliä esiin talvisäilöstä. Näin taisi toimia valtaosa Etelä-Suomalaisista, ainakin facekamuja jos seuraili. Teimme myös pitkän pyörälenkin joka synnytti kammottavan nälän. Se yhdistettynä juuri esille kaivettuun grilliin sai aikaan pakonomaisen halun grillailla "roskaruokaa" vaikka illallista varten olikin maukas hanhen koipipari sulamassa keittiössä.

Hellmann'sin majoneesista ja Dijon-sinapista syntyi oiva pikaherkku kostukkeeksi.

Olin jo aamun kuopsutuksien lomassa haaveillut simasta ja tippaleivistä ja sen tunnelmissa tämä inkiväärinen olut oli tosi herkku kevätjuoma. Joa ei ehkä ollut ihan niin ihastuksissaan, mutta minä ei-niin-oluen-ystävänä pidin tätä erinomaisena. Ainakin puolen pullon verran kuumassa auringonpaisteessa. Suosittelen!

Olinpa iloinen, että olimme jaksaneet niin huolella laittaa syksyllä pikku-Weberini talvikorjuun että kaikki parilat yms. olivat kunnolla putsattuina ja öljyttynä sisällä lämpimässä. Oli helppo ottaa grilli käyttöön tässä hirmuisessa tärinänälässäkin.

Olimme napanneet Krakovanmakkarat hodareitten ytimeksi ja ihan hauskat sämpylätkin löytyivät. Sellaisia peruspullia kuin hodari ja hampparisämpylät ovat, ei mielestäni oikein voi nautinnolliseen ateriaan käyttää.

Oli hyvä, että siirsimme pyöräilylenkillä yllättänyttä nälkäämme Siwan banaaneilla, emmekä sortuneet Mäccäriin. Niin kivan kesäinen herkutteluhetki tästä lounaastamme kehkeytyi.

-Sanna-