Keskiviikkoillaan "muuta kuin pelaamista" -puuhaksi sain idean kokeilla poikien kanssa Halloween kauheuksien leipomista. Pienen komentamisen jälkeen saatiinkin koko porukka irti muista puuhista ja kivaa oli. Lopputulos oli karmiva, kuten odottaa saattoi.
Monissakin blogeissa olen eri versioita nähnyt, mutta itse seurasin tällä kertaa Perinnruokaa prkl kirjoitusta aika tarkasti. Lisämainintana siihen, että aika paljon nämä turpoavat uunissa, joten kannattaa tehdä hyvin siroja sormia. (heh, pojat olivatkin näköjään ihan samoissa kurpitsanpaahtamispuuhissa nyt, kun minä olen ollut jo viime viikolla)
Sormia väänneettiin sitten yhteensä neljällällä leipomispaikalla ja ne syntyivät hetkessä:
Sormet paistettiin mantelien kanssa, jonka jälkeen mantelit irrotettiin ja taasen kiinnitettiin punajuurisiirapilla. Näinpä nämä jossain blogissa nimetyn "Noidan sormiksi", jota on hyvä käyttää kun kyseessä on suurpiirteisempiä pikkuleipojia....
Eilisiltana olin yksin, kun poikani kiersi naapurustoa kauhuolentona. Päätin kokeilla cakepopseja, suurimmaksi osaksi kyllä minimuffinssivuokiin. Sain juuri sopivan taikinan tummasta kakkupohjasta ja sitruunatuorejuustosta, eli pallurat sai helpolla ihanan sileiksi.
Keittiöni on aika "luovassa kunnossa" kun puuhastelen...
Jätin silmämunia ja pikkuhaamuja
Halusin yön tunteina vielä koittaa näitä tikkareiksi laittamista ja tuo tikkujen suklaseen dippaaminen ja suklaalla kuorruttaminen sujuikin helpommin kuin luulin. Minulla vaan ei sitten riittänytkään koristeaineet, joten nämä kokkeillut jääkööt omaan kahdenhengen pyhäinpäivän aamiaispöytään.
Juu, minua tämä cakepops -hysteria ei koskaan ole oikein onnistunut puraisemaan.
