Pimeinä talvi-iltoina on ihana syödä pastaa. Kyselin Joalta, että onko hän usein tehnyt itse pastaa ja vastaus kuului, että toki joskus, mutta viime kerrasta on jo vierähtänyt aikaa. Onneksi vinttikomerosta löytyi kuitenkin pasta-kone, joten ei kun tuumasta toimeen.
Sain valita lajin, ja se oli helppoa: Ravioli Ricotta e Spinaci!
Ilta alkoi "mukavalla" pinatti-savotalla. Siinä puuhassa ruuanlaittopunaviini on itsestäänselvyys (niin kuin ehkä aika monessa tämän blogin ruuanlaittosessiossa...).
Sitten valmistamaan herkullista massaa:
Taikinan käsittelyä kunnon jääkaapissaolon jälkeen:
Me muotoilimme Raviolin osat juomalasilla, koska äkkiseltään ei ollut mitään pastamuotteja. Visiona olikin vain muutama iso Ravioli jokaiselle, vaikka itse meinaan koko ajan puhua Tortellineista, joka on se pikkuruinen versio.
Ihan kelpoyksilöitä saimme aikaan näin ensikertalaisinakin =) Jännitysmomentti sinänsä oli sitten itse keittäminen, mutta saumani pitivät ihan hienosti, eikä montaa mennyt hukkaan.
Raviolien kumppaniksi teimme maukkaan kermaisen herkkutatti-muhennoksen ja tietysti Parmesania, Basilikaa ja mustapippuria.
Kyllä maistui hyvältä muutaman tunnin pikku puuhastelun ja rupattelun jälkeen!
-Sanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti