Siis ihan vaan pinaattilettuja

Jostain syystä olen ollut huono tekemään perinteisiä arkiruokia ja selitellyt itselleni etten oikein muka osaa.

Poikani oli syönyt kotona tehtyjä pinaattilettuja syysloman aikaan isovanhempien luona ja oli kuulemma ollut valtavan hyvää.

Eilen oli kiire ja syötiin Dr Oetkerin einespizzaa jota parantelin tuorepinaatilla. Sitä jäikin sitten reilusti joten päätin ottaa itsestäni niskaotteen ja tänään paistaa pinaattilettuja.

Letut nautittiin poikien kanssa puolukkahillolla ja voisulalla ja älyttömän hyväähän se oli.

Erään reseptin mukaan tästä määrästä taikinaa olisi pitänyt riittää 60:neen pikkulättyyn jonka taas arvelin riittävän melko hyvin meille kolmelle. Pieniä ovat pienet letut tässä tapauksessa koska taikinasta tuli vain 5 isoa lättyä. Muutama lisääkin olisi uponnut.

-Joa

Täydellisen arkiaamun must -jutut



Arkiaamun hässäkässäkin on hyvä nauttia aamiainen. Itse en ole sitä tyyppiä, joka haluaa herätä 2 tuntia aikaisemmin, lukea lehteä rauhassa ja nauttia aamun kiireettömyydestä. Minulle jokainen lisäminuutti yöuneen tuntuu olevan niin tärkeää.

Pikaisestikin voi syödä herkullisesti ja terveellisesti ja olen huomannut, että itselläni tärkein asia on tuo hyvä jogurtti. Joa syö yleensä vielä leivän siihen lisäksi, mutta itselleni se ei maistu aamulla.

Tämä (jo usein täällä hehkuttamani) Fagen Total jogurtti on yksi ruoka-aine, josta varmaan viimeiseksi haluaisin elämässäni luopua. Se on tietääkseni ainoa aito kreikkalainen jogurtti Suomessa. Esim. nuo parta-sedän jogurtit ovat ruotsalaisia.

Koostumus on uskomattoman pehmeä ja täyteläinen ja rasvaa tässä on vain 2 % kun taasen muissa kreikkajuteissa se on 5-10 %. Sellainen rasvamäärä aamutuimaan on minusta liikaa ja kun maku ei silti ole yhtään parempi! Ongelmana on se, että tämä 2-prosenttinen jättipurkki on yksinmyynnissä Stoccalla, koska he tuovat sen itse maahan. Muista kaupoista saa pienissä purkeissä sekä 0-prosenttista että 5-prosenttista. Aina kun ei Stoccalta hamstraamani tuotteet riitä, niin minä olen kehittänyt näppärän yhdistämisprosessin eli sekoitan nuo kaksi purkkia ja siitä tulee sopivasti aamiainen kahdelle.

Jogurttiin laitan useimmin vain tilkan juoksevaa hunajaa, mutta välillä myös marjoja, hedelmiä, pähkinöitä tai pilttiä. 

Täydellinen arkiaamiainen koostuu siis vain tästä jogurttiherkusta, Lattesta sekä kunnon mehusta. Uusi löytö sillä rintamalla on tämä God Morgonin sitruunaherkku.

Pizza-perjantai -messuraatajan hemmottelua

Joalla on ollut kiireinen ja työntäyteinen rupeama Viini, Ruoka ja hyvä elämä –messuilla. Kun hän perjantaina pääsi kotiin vasta yhdeksän aikaan olin päättänyt hemmotella häntä ihan muunlaisilla herkuilla kun viineistä hän on saanut puhua enemmän kuin tarpeeksi.

Ensin oli pikku lepohetki sohvalla suomalaisen olutherkun kanssa. Itse nautin ruuanlaiton lomassa lasi Chiantia virittäytyäkseni italialaiseen tunnelmaan.

Sitten olin valmistanut herkkupizzaamme, josta vähän toisilla täytteillä olen täällä ennenkin kirjoitellut. Jujuna on todella yrttinen herkullinen tomaattikastike, ja paljon muuta se Mozzarellajuuston lisäksi ei kaipaisikaan. Nyt halusin kuitenkin vähän tuhdimpaa ruokaa hänelle tarjoilla. Paljon käyttämämme Proscuitton sijaan löysin lempikaupastani hyvännäköistä savukassleria. Sitten vaan muutama öljyssä ollut latva-artisokan sydän sekä tummia herkkusieniä.

Juomaksi valitsin Sartori Marani Appassimento valkkarin (katso kuva linkistä, unohtui ottaa), koska pizzassa oli niin todella paljon yrttejä ja valkosipulia. Tämä ei ollut kuitenkaan ihan nappi minun makuuni joten itse jatkoinkin tällä keveällä Chiantilla vielä pizzankin kanssa.

Kuva täytteistä ennen justoa. Itse laitan todella vähän Mozzarellaraastetta, koska mielestän liialla juustolla on helppo pilata pizzan rapeus ja raikkaus.

”Salaatin” eli erittäin makeat kirsikkatomaatit ja Rucolan heitän aina valmiin pizzan päälle.

Jälkkäriksi olin suunnitellut lime-pannacottaa, mutta se ei aikataulullisesti onnistunutkaan, koska olin itsekin kotona vasta kahdeksalta ja hyytymiseen olisi mennyt muutama tunti. Se vaihtui jogurtista ja vaniljavaahdosta tekemääni sekoitukseen runsaalla määrällä pensasmustikoita ja tippasella Lemoncurdia.

-Sanna-

Kreikkalaista salaattia ja karitsapyöryköitä

Emme antaneet ensimmäisen pakkaspäivän häiritä vaan tänään päätimme tehdä oikein kesäistä kreikkalaista ruokaa. Innokkeena tähän oli vanhemmiltani Pargan-tuliaisiksi pyytämäni limsapullossa myytävä Retsina. He sitten raahasivat minulle Suomeen tämän 2 euron pullon, koska sitä ei Suomesta saa.

Rakastan kreikkalaista ruokaa ja tunnelmaa ja siihen kuuluu olennaisena osana tuo pihkainen juoma. Joalle se oli aika kauhistus idea, koska hän ei niin tuota yhdistelmää tunne. Mutta kokkeillaan... =)

Tässä aineksia iltaan eli ainutta Suomesta saatavaa kreikkalaista (=kreikassa tehtyä) jogurttia, yrttejä, karitsan jauhelihaa, vuohenmaitofetaa, vihreää paprikaa... 

Jauhelihaan tulevien yrttien ja mausteiden määrä melkein huimaa.

Joalle lankesi jauhelihamassan valmistus ja tuommoisia pötkylöitä hän sai märillä käsillään väännettyä

Salaatikastikkeen yritin tehdä hyvin autenttisesti eli vain punaviinietikkaa (vedellä laimennettuna), oliiviöljyä sekä suolaa ja pippuria.

Tsatzikiin Jogurttia,  kurkkua, sitruunan mehua, hunajaa, valkosipulia, suolaa, minttua ja hieman persiljaakin.

Tässä ihana kokonaisuus ja Joankin oli pakko myöntää, että Retsina toimi juomana. Hänelle enemmän viiniasiantuntijana on aina kauhistus kun minä haluan näitä jogurttisia kastikkeita, fetaa tms. Eikä tuo vihreä paprika ja sipulikaan mitään helpoimpia ole. Voimakkaita makuja, mutta niin raikkaita!

Olisi ollut mielenkiintoista tehdä osa lihapullista tavallisesta naudan jauhelihasta. Tuo karitsanliha kun oli niin törkyhintasta siihen verrattuna. Minä pidin kyllä lampaan makua selkeänä, mutta onhan tuo maustemaailma niin tavallisista Suomi-pullista poikkeava, että tiedä häntä....

-Sanna-

Maksaa ja Chiantia?

Toisin kuin Hannibal Lecter, me olimme päätyneet karitsan maksaan. Ja kuten myöhemmin tekstistä käy ilmi, emme myöskään nauttineet sen kanssa Chiantia.

Karitsan maksa on ehkä hieman harvinaisempi raaka-aine, mutta turhaan. Voi miten edullista ja loistavan maukasta ja pehmeää. Ehkei meilläkään yleensä ihan arki-illan raaka-aine, mutta koska perjantain dinneriin kuuluvaa lihaa sulatellessa oli tämä ihana köntti jotenkin niin kiinnijäätynyt lihapakettiin, että sekin piti ottaa sulamaan.

Maksan seurana ei ollut mitään perinteistä kuten perunamuhennosta tai puolukkaa vaan valitsimme sen rinnalle lempirisottoamme. Se on ihan perusrisotto runsalla määrällä paahdettuja pinjansiemeniä. Annoksen päälle kaadettiin runsas määrä yrttiöljyä, jossa oli Salviaa, Basilicaa, valkosipulia ja Rucolaa. Myös Parmesanin lisäsin tähän öljyyn kuten Pestoa tehdessä, koska lisukkeena kerran oli risottoa.

Viini ei ollut ihan niin kevyttä kuin yleensä maksaan yhdistetään, koska annokseemme toi aika lailla makua tuo risotto ja yrttiöljy. Punainen herkku oli siis Allesverloren Tinta Barocca Etelä-Afrikasta, joka on pehmeän täyteläinen ja sopivasti mausteinen.

-Sanna ja Joa-

Tervetuloa Halloween - Pumkin Pie

Tänään käsittelyvuorossa oli Myskikurpitsa eli Butternut -kurpitsa, jonka taas paahdoin ennen soseuttamista. Tästä yhden kurpitsan (1300 g) paahdetusta massasta saan sekä makean piiraan että keiton huomiselle.

Paahdoin näitä neljään osaan leikattuja kurpitsoja noin 40 minuttia 225 asteessa. Silti kuori oli mielestäni hieman vaikeami poistaa kuin Hokkaido-kurpitsasta.

Piirakan massa oli ihanan tuoksuista jo ennen uuniin laittamista, koska laitoin siihen smetanaa, fariinisokeria, kanelia, inkivääriä ja muskottipähkinää. Ohjeen tähän piiraaseen katsoin Hesarin blogista Kiusauksessa, koska minulle makeiden juttujen tekeminen kurpitsasta on ihan vierasta.

Pian koittavan Halloweenin kunniaksi (ja siksi, että minulla ei ollut mitään sopivia koristeita kaapissa) keksin tehdä ruuanlaitopaperista sapluunan ja naamioida koko piiraan kurpitsaksi.

Lisukkeeksi vatkasin ihan valmista vaahtoutuvaa vanilijakastiketta, jonka koristin kanelilla.

-Sanna-

Taivaallinen Kurpitsakeitto

No niin, kurpitsakokkoeilut jatkuvat. Nyt tein iltapäivällä jääneestä, pastaan tehdystä kurpitsamassasta keiton. Ja täytyy sanoa, että maku oli täydellinen! Harmi vaan, että tällainen ihanuus syntyy silloin kun olen sitä ihan yksin syömässä.

Laiton kiehuvaan kasvisliemeen runsaasti Koskenlaskijan Mustaa. Juuston sulattua siirsin kurpitsamassan levylle ja kaadoin juustoliemen sinne sekä lisäsin jonkunkin verran chiliä.

Päälle tein yrttiöljyn Salviasta ja Rucolasta ja koska Hugo nukkui jo, hakkasin yrtit ihan vaan veitsellä kun en viitsinyt äänekkäällä sekoittimella enää hääriä.

Maku oli ihanan täyteläinen ja pehmeä, mutta taustalta tuli kunnolla chilin ja yrttien potkua. Oman säväyksensä antoi se, että Kurpitsa oli paahdettu uunissa.

-Sanna-

Kurpitsapastaa, Kvinoaa ja paahdettua fetaa

Kurpitsakausi on parhaimmillaan ja nyt onkin iskenyt kauhea buumi päästä kokkeilemaan kaikkea ihanaa tästä keltaisesta herkusta. Ostin kaupasta Hokkaido-kurpitsan sekä valeammanvärisen Myski-kurpitsan ja päätin testailla niiden eroja. Tämän päivän sunnuntai-pastaan paahdin tuon Hokkaidon, joka on Japanilainen "pikkuveliversio" tuolle perinteisimmälle talvikurpitsalle.

Tämän sunnuntain pastan lähes kaikki ainekset valmistuvat paahtamalla. Tässä on menossa kreikkalainen vuohenmaito-Feta uuniin paahtumaan. Päällä Chili-rouhetta sekä hunajaa.

Salaattilisuke on (taas) oikea nitriitti-pommi. Juuri Rucolaa ja Pinaattia kun on niin parjattu, jos niitä käyttää raakana. Mutta kun on niihin himo, niin minkäs mahdat. Äiti ja Iskä toivat Parkan-tuliaisina paikallisen Oliiviöljy-yrtti -sekoituksen, joten sitä maisteltiin tänään kastikkeena.

Paahdoin kurpitsaa reilu 30 min 200 asteessa, jotta sain kuoret irroitettua ja kurpitsaan hyvän kypsyyden.

Pastan pinnalle tuli vielä pannullapaahdettua Kvinoaa 

Kurpitsasta tein ihanan pehmoisen massan monitoimikoneessa ja lisäsin siihen Salvia-voita, valkosipulia ja tietysti suolaa ja pippuria. Chili-feta oli hyvä lisä antamaan potkua muuten niin pehmeänmakuiselle kurpitsalle. Juomana nautimme lasillisen Karl Mayn Rieslingiä.

-Sanna-

Uutta vanhaa -kirppislöytöjä

Mulla on ollut jo pidempään himo kiertää kirppareita. On ihana löytää jotain kaunista ja arvokasta pilkkahintaan ja onhan kirppis-shoppailulla vielä ekologinenkin puoli. Tässä muutamia viimeaikaisia löytöjäni.

Arabian piippuleimainen kastikeastia. Se on ihana laittaa pöytään ja täyttää maukkaalla herkulla. Sen alla on hieman uudempaa arabiaa tarjoilulautanen.

Pienehkö Arabian tarjoiluvati 

Nämä tosi ihanat kulhot ovat Seltmann Weidenin Bavariasta, Länsi-Saksassta (Juu-u, pohjan leimassa lukee W. Germany). Joku luopui viidestä kulhosta yhteishintaan 8 euroa ja minä olen ollut näistä ihan taivaissa =) Alkukeitot ja -Cappuccinot ja jopa Creme Bruleet olemme näihin "tulittaneet".

Tämän punaisen jätti-kattilan ostin juuri edellisviikonloppuna ajatellen hieman boheemimman tyylistä siskoani. Kattilasta tulee hänen joululahjansa kääre eli aikeenani on täyttää se herkuilla. Nyt kattilassa olevat jutskat ovat kuvausrekvisiittaa...

Joan asunnosta on puuttunut valurautapata ja olen pitänyt silmiä valppaina sen suhteen aina kierrellessäni. 2 viikkoa sitten tapahtui oikea onnenpotku! Myyjä ei selvästikään ollut kokkailun ystävä, saatikka sitten tiennyt astiansa arvoa. Tämä "Lentävä lautanen" -niminen pata on Antti Nurmesniemen Wärtsilälle v. 1977 suunnittelema. Käytettyjen hinta netissä vaihtelee 85-130 e tienoilla. Saatuani pidettyä innostukseni kurissa kaupanteko hetkellä, sain tämän mukaani 20 eurolla.

Minun luonani taasen ei ole ollut valurautaista paistinpannua ja tämä yksilö (hintaan 3 e) oli oikein mainio. Haluan nimittäin tällaisen kokonaan rautaisen (enkä mitään hienoja puukahvoja), jotta esim. nopeasti pintapaistetun lihan voi laittaa uuniin hautumaan suoraan tässä pannussa.

-Sanna-

Syksy, Lidl ja keitto

Syksyinen maanantai ei nyt kuulu ihan mun suosikkeihin mutta antoi inspiraatiota kuitenkin omalla tavallaan illan ruoanlaittoon mulle ja pojilleni. Siispä kaupan kautta kotiin.

Mielessä pyöri syksyinen runsaan makuinen keitto; tomaattia, chiliä, kasviksia, hapankaalia, bratwurstia, täysjyväpastaa (jota en käytä kuin keittoihin jonne sopii erinomaisesti) jne.. hieman Elsass tyyppinen ehkä? 

Lidl:stä löytää paljon hyviä juttuja ja hinta ruokakassille on aina edullinen mutta useimmiten on niin että muualta on haettava aina jotain mikä ei Lidl:stä löytynyt. Tällä kertaa kävi niin että saksalaisesta ruokakaupasta ei löytynyt sauerkrautia! Sen sijaan Lidl:n vika ei ollut että kuvittelin porkkanoita löytyvän kotona joten arkikeiton ainekset oli koossa vasta kolmannen kauppareissun jälkeen :(

Valmis keitto oli kyllä pienen vaivanäön väärtti. Muhkean maukkaan keiton kanssa söimme Lidl:n herkullisia yrttikanatäytteisiä croisantteja.

-Joa-

Rauhallisen sunnuntai-aamun munakas

Hyvin tavallinen, mutta niin nautinnollinen sunnuntain aamiainen valmistui tällä kertaa taas eilen jääneistä jämistä. Munakkaaseen päätyivät niin paistetut parsat, Bruschettojen kanttarellit ja tomaatit kuin valmiiksi raastetut Parmesanit. Pieni haudutus lähes olemattomalla lämmöllä silikoni-kannen alla ja varmistimme munakkaan pehmeän kuohkeuden.

Seuraksi muutamat pinaatin-lehdet, Lattea ja hile-appelsiinimehua, niin tällä pötkitään jo pitkälle iltapäivään.

-Sanna-

Kalaviiniä Bruschetoille?

Olimme lauantai-iltana myöhään kotona Lappeenrannan reissun jälkeen ja olimme varanneet jo aiemmin kaappiin muutamia herkkuja Bruschettoja ja iltanaposteluita varten. Nyt teimme vaan hieman valmisteluita tomaateista, parsoista ja sienistä.

Joa nautti päivällä Saimaan rantojen sienimetsistä sillä välin kuin minä istuin sisällä luennoilla. Ihanaa, koska vähän on tuntunut, että tämä kausi on kohta ohi ja halusimme, että yksi leivistä saa Suomi-twistin.

Tämä oli meidän Putous-Vain Elämää -palamme. Niin työntäyteisen viikon ja opiskeluviikonlopun jälkeen piti tyhjentää aivot katsomalla hieman suomi-viihdettä ja vain istua sohvalla =)

Juomavalinta oli varmaan monen mielestä hieman erikoinen. Tässä ei nyt toteutettu maantieteellistä pyhää yhtenäisyyttä eikä klassista, mikä sopii millekin, ratkaisua. Koska Joa ei allergian johdosta syö kalaa eikä äyriäisiä tarvitaan hieman luovuutta jotta perinteiselle herkulliselle Chablis:lle löytyisi käyttöä.
Nyt nautittu Chablis oli Jean-Marc Brocardin tuottama ja 1er Cru palstalta Vau de Vey (2010), palsta joka nauttii aamuauringosta ja viilenee siten iltapäivää myötä. Täältä tulevat viinit ovat hapokkaampia, mineraalisempia ja raikkaampia.
Meillä oli kuvattujen Bruschettojen lisäksi pari juustoa (aromaattinen punakittijuusto ja luola gruyere) ja  kyllä viini oli tyylikäs ja mitä mainoin kompromissi tämän aterian siivittäjänä.

Iltapalamme oli kaikilta osin oikein nautinnollinen. Parhaimpana yksityiskohtana täytyy kyllä mainita nuo parsat! Heitimme ne paistamisen jälkeen marinadiin, jossa oli hyvän oliiviöljyn lisäksi valkosipulia, hunajaa, mustapippuria ja suolaa. Maustaminen onnistui täydellisesti olematta liian voimakas parsan herkälle maulle.

-Sanna ja Joa-

Pastaa tomaattikastikkeessa ja Mango-smoothieta

Torstai-illalla teki mieli jotain ruokaisampaa monien viimeaikaisten salaattiaterioiden jälkeen. Olimme myös pyöräilleet suhteellisen reippaan ja mäkisen lenkin Haltialan ja Paloheinän maastoissa, joten pasta oli mainio ratkaisu. Joalla oli päävastuu tämän lempi-pastamme valmistuksessa.

Tomaattien kalttauksen ja pilkkomisen jälkeen ne saavat muhia kunnolla sipulin, valkosipulin ja öljyn kanssa.

Joukkoon lisättiin loppuvaiheessa hieman Balsamicoa, Proscuitto-kinkkua ja kunnolla Basilikaa. Parmesanin raastoin pöytään, jotta sitä saa lisätä oman makunsa mukaan.

Juomana oli Karl Mayn Weiss Burgunder, neutraali, hedelmäinen, raikas ja ihastuttava valkoviini joka sopii jopa tomaatille.

Jälkkärismoothieen ei tullut muuta kuin yksi kypsä Mango, vanilijajäätelöä sekä ehkä noin puolen sitruunan mehu.

-Sanna-