Kolme yötä jouluun on - Pateen ja puolukkajäädykkeen valmistus

Edelleen on kiva kun mitään stressiä ei ole pukannut vaan tuntuu, että aikaa jouluvalmisteluihin on vaikka millä mitalla. En halua luoda stressiä kenellekään muulle, mutta suosittelen kyllä suunnittelemaan tarkkaan, että mitkä keitokset voi tehdä jo ajoissa esim. pakkaseen. Saaristolaisleivät teimme siis jo eilen, koska nekin ovat parhaimmillaan 3-7:n jääkaappisäilytyspäivän jälkeen.

Hyörimme keittiössä erilaiset munavaahdot ja broilerin maksat sulassa sovussa. Joa oli pääkokki pateessa samalla kun minä tein Joulupäivän vierailulle lupaamamme jälkiruuan kimpussa. Välillä kun tarvittiin apukäsiä niin vaihtelimme rooleja sen mukaan. Esittelemme siis tässä postauksessa kaksi täysin eri juttua koska teimme nämä molemmat tänään. Ja saamme tehdä näistä vielä toisen jutun siinä vaiheessa kun ne ovat lopullisesti valmiit eli tarjolla.

Joskus kauan aikaa sitten innostuin kokeilemaan pateen valmistamista ja sen jälkeen olen lähes joka joulu pateen valmistanut. Homma on itseasiassa hyvinkin helppoa joskin vie hieman aikaa. Nykyinen elintarvikelainsäädäntö aiheuttaa lihatiskillä hieman murheita koska esim. broilerinmaksaa kaupat eivät enää saa jauhaa ollenkaan. Tilaa siis tarvitsemasi jauhetut raaka-aineet hyvissä ajoin ja jos käytyt broilerinmaksaa, kuten minä, niin sen jauhat kätevästi itse tehosekoittimessa (poista sitä ennen maksasta kalvot).

Tässä pateessa on tasasuhteessa broilerinmaksaa, siansilavaa ja naudanjauhelihaa (17%).
Lisäksi kermaa, konjakkia, sipulia, valkosipulia, yrttejä, fondia, suolaa ja pippuria. 

Vuoat Sanna vuorasi pekonilla 

Pateen sisään laitan tällä kertaa herkkutatteja, cashew-pähkinää ja rucolaa. 

Pateet kypsytän miedolla lämmöllä (120-160) vesihauteessa kunnes lämpötila pateessa ylittää 68 astetta.

Minä hyörin siis tällä välin erilaisten vaahtojen kimpussa tehden Joulupäivän dinnerille puolukkajäädykettä. Reseptejä tällaisiin on kasoittain ja mä yhdistelin niistä itselleni mieluisan miksin jossa kaikki tehtiin pisimmän kaavan mukaan. Ensin tein erikseen kermavaahdon johon lisäsin rahkaa, sokeria ja vanilijasokeria.

Sitten valkuaisvaahtoa:

Kiehautin puolukat ennen soseuttamista:

Vielä keltuaiset vaahdoksi ja sitten kaikki vaahdot ovat valmiit yhdistettäväksi:

Tämä seos oli niin houkuttelevan näköistä, että päätin jättää sen vähän marmorikuvioiseksi eli en sekoittanutkaan mitenkään ihan tasaiseksi vaaleanpunaiseksi vaahdoksi.

Sitten seos yksittäisiin silikonivuokiin. Ideana on tehdä tähän joulupäivänä sekä kinuskikastike että hieman kirpeämpi puolukkakastike. Sitten ajattelin koristella annokset sekä lumitähtikiteillä että mini-fudgepaloilla, joista jo kerran täällä kirjoitinkin. Ne ihanaiset löydät Tallinnan Mark & Spencerillä. Mutta kuvia sitten myöhemmin, jos joulujuhlan tuoksinassa muistan ottaa =)

-Sanna ja Joa-

Illallinen ennen.. Peltopyytä, kermamuhennettua sikuria, guacomolea Ginger ja marinoiduilla tomaateilla ryyditettyä salaattia

Kyl on kauhee kiire meillä, kun ei oo pitkään aikaan ees ehditty kahden kesken vaan olla ja kokata jotain kivaa ja nauttia illasta - samasta syystä ei paljoa postauksiakaan ole näkynyt.

Lapset ovat nyt toisten vanhempiensa kanssa ja meillä on siksi aika valmistella joulua ja myös nauttia elämästä. Stressi pois meistä!

Tulossa on kyllä siivousta, pateen kokkausta (voi olla että postaus tuostakin on tulossa), ulkoilua, joululahjojen ja ruokien hankintaa jne.. mut tänään noista viis.

Päätettiin siis vaan olla ja niinku syödä ihan hyvin.

Pakkasesta löytyi peltopyyn rintaa ja kaupasta ohimennen sikuria ja avocadoa. Oliko mitään logiikkaa ja mitään suunnitelmaa? Ei ehkä, koska kuva muodostui iltapäivän aikana ja oli pakko käydä vielä lähikaupassa hakemassa pekonia ja creme fraichea. 
Näin sitten kokkeilimme:   

Avocadoa teki jostain syystä taas kovasti mieli ja tuunasimme tällä kertaa guacomolen inkiväärillä ja hunajalla.

Sikurisalaattia ei olla liiemmin käytetty, mutta nyt muodostui mielikuva kermamuhennestusta sikurista. Sen vihreimmät osat säästimme vihersalaattia täydentämään.

Tomaattien marinoinnin ohessa maistui herkullinen Sancerre l´Enclos de Maimbray.

Sikurisalaatti lisättiin paistetun pekonin, punasipulin ja valkosipulin joukkoon. Sitten loraus hunajaa ja kermaa päälle hetkeksi muhimaan.

Peltopyyn rinnat paistoin perinteisesti valurautapannussa ja rehellisesti voissa. Mausteeksi vain suolaa ja pippuria.

Tarkoitus oli sitten liekittää koko komeus mutta eipä tuotos syttynyt ajatukseemme tällä kertaa.

Viimeistelimme peltopyyt Renée Voltairen Furikake Sprinkles:llä, superfood strösselillä jota voi ostaa ainakin Anton & Antonilta. 

Aterian kyytipojaksi valitsimme klassikkoratkaisun eli aidon Grand Cru burgundin. Tällaiset ovat aina yhtä jännittäviä... onko tuottaja oikea? Onko vuosikerta oikea? Onko tuottaja osannut hyödyntää valikoidun palstan erityisominaisuuksia ko vuosikertana jne?

Parhaimmillaan maailman parhaat viinit ja kalliit sellaiset ovat kuitenkin usein pettymyksiä (osin jo siksi että odotukset ovat korkealla).

Tämä Albert Bichot:n tuottama Clos-de-Vougeot 2007 oli kyllä melko hyvässä terässä. Runsas, moniulotteinen, sopivasti kehittynyt mutta ehkä aavistuksen kuivakka. Ei huono muttei nappisuorituskaan.

-Joa-

glögihetki jouluvalmistelujen lomassa

Ihana, pitkä joululoma vihdoin koitti ja tuntuu hyvältä, että on vielä neljä kokonaista päivää aattoon. Aikomuksena olisi kerrankin tehdä valmisteluja rauhassa, niin että niistä voi nauttia.

Tänään olemme yhden lapsen koulun joulujuhlan lisäksi ainoastaan leiponeet saaristolaisleivät ja tehneet muutaman jouluhankinnan. Matkalla kotiin poikkesimme Joan siskon perheen luokse viemään pari juttua ja tuppauduimme sisään tekemään meille kaikille glögit. Olimme nimittäin pakanneet tarpeet mukaan meiltä aikomuksena tehdä Joan luona tämän joulun ensimmäiset glögit.

Glögi on sellainen juoma, että sitä aina tekee mieli, mutta aika äkkiä tuleekin sitten stoppi vastaan. Mun lempi-joulujuoma valmistuu helposti valmiista vaaleasta glögistä niin, että siihen lisää muutaman kanelitangon, vanilijakossua sekä tässä tapauksessa vanhempieni Intiasta tuomia kardemumman siemeniä. Inkiväärin siivut olisivat myös mitä mainioin lisä, mutta ne eivät muistuneet nyt matkaan.

Kossu, manteli ja kanelitangot odottamassa itse glögijuoman lämpeämistä. Mukissa olevat tangot ovat vain koristeena, itse keitoksessa oli omat tangot makua tuomassa.

Tähän vaaleaan juomaan ei jotenkin niin äkkiä kyllästy kuin tyypilliseen punaiseen versioon....

-Sanna-

Joulusinappia

Minun tärkeitä jouluperinteitä on tehdä joulusinappia ja sitä mielelläni kiikutan kaikille sukulaisille ja ystävillenikin. Joulusinapin tulee olla tosi tulista mutta samalla oikein makeaa.

Alkuperäinen resepti mukailee äitini aikoinaan jumppaseurani varainkeruuseen tekemän Raju Sinapin ohjetta. Varioin säilöntäaineosan aina fiiliksen mukaan. Tänä vuonna se oli Calvados.

Kuiva-aineet on syytä sihdata jauhosihdin läpi, jota se ei mene paakkuun. SItten kermat ja munat sekoitetaan massaksi jo ennen kuin massa kuumennetaan.

Tässä näkyy hyvin kahden erän ero, joista ensimmäiseen laitoimme liian vähän kermaa ja siitä tuli aika tönäkkää ja tietysti tummempaa.

Suvun joulutapaamista varten koristelin purnukat vielä kauniilla nauhoilla.

-Sanna-

Piparkakun mallisia suolaisia joulutorttuja

No nyt on kyllä viime ajat olleet nii-in kiireisiä, että eipä paljon mainitsemisen arvoista kokkeilua ole syntynyt. Nytkin piti tehdä ihan tikusta asiaa eli eipä tosiaankaan mitään postauksen arvoista, mutta halusinpa täälläkin käydä kurkkaamassa. Tuttua varmaan monelle muullekin, kun kaikki pitää joka elämän osa-alueella saada kuntoon ennen vuodenvaihdetta. Mulla kivan lisämausteen työn, opiskeluiden sekä joulumuistamisien lisäksi tekee vielä molempien lapsosten synttärit, joita vietetään meillä nyt tulevana viikonloppuna.

Meidän iltapala koostui tänään puolukkavispipuurosta sekä näistä tortuista. Tämän, edes vähän jouluisen palan, kun sai tehtyä noin vartissa ja puolukat kiehuivat siinä sivussa. Suosittelen näitä helppoja pikkupaloja kaikille muillekin kiireisille perheenäideille glögin seuralaiseksi, jos vaikka yllätysvieraita joulun alla pistäytyy. 

Täytteeksi näihin laitoin feta-juustoa sekä yrttiöljyä.

Tulipa tällekin muotille käyttöä, koska pipareihin se on liian tylsä.

Voitelin tortyt kauttaaltaan hyvin ohuelti öljyseoksella, jotta munaa ei tarvinnut käyttää.

-Sanna-

Kylmäsavuporo-suppilovahverokeitto ja Rieslingiä

Kauheasta, tuulisesta ja kylmästä, säästä huolimatta jaksoimme onneksi pienelle lenkille ja sellaisen urotyön jälkeen on ihana syödä lämmintä keittoa, maukasta leipää ja tietysti hyvin sopivaa viiniä kynttilän valossa.

Juomana meillä oli Riesling Goldgeyer Trocken. Se on parhaista rypäleistä valmistettu poikkeuksellisen kuiva Riesling joka täyteläinen, sitruksinen, moniulotteinen ja pitkän jälkimaun omaava. Oikea herkku!

Tämän iltaruoan ideoinnin aloitin vasta työpäivän jälkeen periaatteella, että mitä kaapeista löytyy. Minulla oli pakkasessa loppupussi kylmäsavupororouheesta sekä esipaistettuja suppiloita. Jääkaapissa oli vielä noin 1/3 pala Koskenlaskijan mustaa sekä valkoviinin loppuja ja ei maukkaaseen keittoon sitten paljoa muuta tarvitakkaan. Tietysti kunnolla sipulia, valkosipulia sekä hieman riistafondia.

Keitto oli kyllä hyvää, mutta jotenkin siitä uupui makeus, jota olisin sillä hetkellä kaivannut. Pelastuksena oli taas (jo täällä monta kertaa hehkuttamani) pihlajanmarjahyytelö, jota lorautin hieman joukkoon. Mausta tuli heti paljon miellyttävämpi. Se hyytelö on kyllä oikea keittiön monitoimituote! Leivän dipiksi laitoin oliiviöljyn joukkoon makeaa ja tummaa viikuna-balsamico siirappia. Hugo tosin dippaili leipää intohimoisesti keittoon ja näytti nauttivan siitä tavasta.

-Sanna-

Hirvipaistia

Yksi tuttuni soitti eräänä päivänä että otatko hirveä ja otinhan minä.

Jostain sain sitten idean hieroa tuota paistia kuivatuilla sienillä. Antais varmaan hyvän maun kun paisti muhii uunissa matalalla lämmöllä (120 astetta). Paistoin luonnollisesti pinnan ensin pannussa.

Lisukkeeksi lähdin väsäämään hunajakermasa hauduttettuja juureksia - nam

Paistoaste onnistui digimittarin avustuksella täydellisesti (sellaset 52 astetta sisälämpöä ja 5-10 min lepoa alufoliossa) mutta liemestä tuli aivan ylisuolainen joten kastiketta en voinut siitä tehdä niin kuin olin kaavaillut. Kuivatut sienet sain kaapia pinnalta pois. Tuntuivat roskamaisilta suussa eivätkä ne juurikaan mitään makua olleet antaneet. 
Vaan eipä tuo haitannut, sillä liha oli vallan hyvää ja kostea juureslisäke korvasi kastikkeen ihan mallikkaasti. 

Myöhemmin illalla maistui herkullinen olut jonka vanhin poikani Seba (olutharrastelija) oli tuonut. Brewdog Hoppy Christmas IPA oli samalla raikas ja täyteläinen eikä olisis uskonut että ko oluessa oli peräti 7,2% alkoholia.

-Joa