Tämä ihana nimitys on Hugon antama näille meidän
tekeleillemme. Eilenkin hän ylpeänä
tarjoili näitä luokkakavereilleen ja ajattelinkin nyt kertoa teille niksini. Me
leivomme nykyään lähes viikottain, mutta tie on kyllä ollut pitkä ennen kuin
opin tekemään näin maukkaita ja pehmeitä sämpylöitä. Perus-sämpylöistä nämä eroavat lähinnä siksi, että sisältävät paljon siemeniä, erilaisia jauhoja, makeutta, mausteita ja juustoa.
Näissä sämpylöissä käytin
Mozzarella-raastetta, siksi tämä juuston väri on näin tumma. Mozzarella kun tummuu
nopeammin kuin sämpylä kypsyy.
Tässä muutamat vinkkini pehmoisten sämpylöiden leipomiseksi:
- Kunnon vatkaus yleiskoneella ja alussa joukkoon siis vain vehnäjauhoja parhaan sitkon varmistamiseksi
- Ei ole väliä käytätkö oikeata vaiko kuivahiivaa. 6-7 dl nestettä ja lähes 2 pussia kuivahiivaa (normaaliohje on 1 pss/ 5dl, mutta minulla rasvaa lähes desin verran taikinassa)
- Minä käytän maitoa (vähintään yli puolet)
- Noin 2 dl muita jauhoja, esim. 1 dl vehnäleseitä ja 1 dl ruisjauhoja
- Vajaa desi salaattisiemensekoitusta
- Lähes desi tummaa leipäsiirappia, nyt kokeiluna myös ihan vähän kardemummaa.
- Jätän taikinan hyvin löysäksi, vuoraan kulhon reunat jauhoilla, jottei taikina noustessa tartu reunoihin.
- Nostatan 30 min väh 30 asteisessa uunissa liinan alla (eli varmistan ettei taikina saa yhtään vetoa)
- Kun olen pyöritellyt sämpylät pelleille, peitän tiiviisti liinalla ja nostatan vielä sen aikaa kun uuni valmistuu (päälle vasta kun kaikki on pyöritetty)
- Ennen uuniin työntöä kourrutan (huoneenlämpöisellä) Emmental-raasteella.
- Pakastan suurimman osan heti kun ne ovat jähtyneet ja otan aina vaan pari kerrallaan syötäväksi, niin on aina ihanan tuoretta kotitekoista leipää pakkasessa
Tämän kauniin leivinliinan
olen saanut voimisteluystävältäni Meriltä jo joskus vuonna 1991 tai -92.
Arvostan tosiaan näitä muistamisia, joihin on nähty vaivaa ja tämä onkin ollut
minulla käytössä kaikki nämä vuodet.
-Sanna-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti