No perisuomalaiset raaka-aineet kääntyivätkin kävelylenkin aikana itämaiseen twistiin kun muistimme, että pakkasessa on valmiina puolikas paketti filotaikinaa.
Kaupasta lähti mukaan juurestäytteeksi palsternakkaa ja lanttua kotona olevien porkkanan, punasipulin, valkosipulin ja chilin lisäksi.
Wokkasin raastetut juurekset nopeasti inkivääritahnan ja soijan joukossa ja loppuvaiheessa sekaan heitettiin seos nestettä jossa oli soijaa, seesamöljyä, etikkaa, mustapippuria ja suolaa. Myös puolikas pieniksi kuutioitu Portobello laitettiin pehmentämään täytettä.
Vihreäksi lisukkeeksi valikoitui taas pinaattia. Todella yritimme miettiä muitakin, mutta tämä babypinaatti on vaan niin meidän mieleen! Pirskotin joukkoon mm Gourmand Oy:n maahantuomaa superhyvää oliiviöljyä; Frantoi Cutreran Frescoliota. Tämä on todella tuoretta vastikään puristettua herkkua. Olen intohimoinen oliiviöljyfani ja saankin kuulla liioittelevani sen käyttöä kun valuttelen sitä runsaasti lähes joka ruokaan. Mutta siis Frescoliota vois juoda vaikka suoraan pullosta:) Lisäksi kostutin pinaatin Forumin Cabernet Sauvignon viinietikalla. Tämä eliksiiri on maistunut myös Nobelin juhlissa kuten jo aiemmassa postauksessa mainitsin maistaessamme saman talon tuottamaa herkullista Augustus Chardonnayta.
Minä aloitin vuoropuhelun liian vähän aikaa sulaneen filotaikinan kanssa ja hieman sain temppuilla sen kanssa, että sain sen rullaksi murenematta =)
Valmiit rullat voitelin voisulalla, koska olin päättänyt kypsentää ne uunissa enkä uppopaistamalla kuten oikeat kevätrullat valmistettaisiin.
Poronfile oli aika tasan 200 g (ei makeaa mahan täydeltä) ja se riitti mainiosti kahdelle. Sen valmistamisessa ei mikään guru tarvitse olla, kunhan muistaa ottaa lihan kuumalta pannulta ajoissa pois. Muutama minuutti per sivu, suolaa ja pippuria ja lepäämään alumiinifolioon vielä muutamaksi minuutiksi.
Juomaksi valitsin nuorekkaan ja kokeilevan Hannes Reeh:n Unplugged Zweigelt Burgenland:sta, Itävallasta. Zweigeltit ovat usein korkeintaan keskitäyteläisiä, punaisten marjojen sävyttämiä ja jopa hieman happamia, mutta tämä oli toista maata. Syvän tummanpunainen viini on todella runsas, moderni ja lähes kosiskelevan hedelmäinen, keskitanniininen ja hyvien happojen ryydittämä. Runsaudestaan huolimatta viini oli varsin tyylikäs kokonaisuus. Voit hankkia omaksesi täältä
Odotimmekin hyvää makukokonaisuutta (mikä nyt poronfileen voisi pilata), mutta annos ylitti silti kaikki odotuksemme! Ihanien makujen lisäksi suuntuntumayhdistelmät olivat kerrassaan hurmaavat. Täyteläinen liha, pinnalta rapiseva kevätrulla, joka oli sisältä sopivan kostea ja pehmeä ja lisäksi vielä raikas pinaatti. Elämä on:)
-Sanna ja Joa-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti